Uunituore Lukiolaisraportti 2023 on koostettu loka-marraskuussa 2022 teettämämme lukiolaiskyselyn vastausten pohjalta. Kyselyssä selvitettiin lukiolaisten suhtautumista jatko-opintoihin ja niihin hakeutumiseen. Neljättä perättäistä kertaa toteutettuun kyselyyn vastasi 2323 henkilöä.
Tässä jutussa nostetut sitaatit on poimittu lukiolaiskyselyn avoimista vastauksista.
Yli puolet lukiolaisista kokee stressiä jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta
Yli puolet lukiolaisista kokee jatko-opintoihin ja niihin hakeutumiseen liittyvää stressiä. Jopa kaksi kolmesta naispuolisesta vastaajasta kertoo kokevansa asiasta stressiä. Osalle vastaajista stressi näyttäytyy kyselyn avointen vastausten perusteella ahdistavana ja kuormittavana asiana, osalle siedettävänä kokemuksena.
Lukiolaiset kokevat stressiä erityisesti oman osaamisen riittämisestä, valintakokeista ja sopivan opiskelupaikan löytämisestä.
“Tavallaan odotan innolla, että pääsisin toivottavasti opiskelemaan minua oikeasti kiinnostavaa alaa ja asioita, mutta toisaalta se aiheuttaa kauhistusta, koska en tiedä onko se sittenkään minulle sopivaa ja pärjäänkö alan opinnoissa. Se aiheuttaa epävarmuutta ja saa kyseenalaistamaan, että uskaltaako lähteä edes hakemaan.” – lukiolainen
Tietoa halutaan lisää ja sitä kerätään monesta eri kanavasta – somen merkitys kasvanut
Lukiolaisen kolme tärkeintä tiedonlähdettä ovat opinto-ohjaaja, Google sekä vanhemmat ja sukulaiset. Googlesta liikenne valuu eri sivustoille, kuten oppilaitosten omille sivuille, Opintopolkuun ja studentum.fi:hin. Esimerkiksi studentum.fi:hin tulevasta liikenteestä 87 % tuli vuoden 2022 aikana hakukoneiden kautta.
Sosiaalisen median merkitys on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna, ja jo kaksi kolmesta lukiolaisesta saa sen eri kanavista jatko-opintoihin liittyvää tietoa.
Kysyimme nuorilta myös sitä, mikä voisi helpottaa hakemiseen liittyvää ahdistusta. Vastausten perusteella tieto ei lisää tuskaa, vaan helpottaa valinnan tekemistä. Osa oppilaitosten sivuista koetaan vaikeiksi navigoida, eikä Opintopolusta aina löydetä sitä, mitä ollaan etsimässä.
“Itseä ainakin stressaa lähinnä epävarmuus ja tiedon puute ja se, että tieto on vaikeasti tavoitettavissa.” – lukiolainen
Yhteiskunnan ja median luomat paineet kasautuvat nuorten niskaan
Ympäröivä yhteiskunta ja ihmisten huomiosta kilvoittelevat klikkiotsikot ovat lisänneet nuorten alanvalinnasta kokemia paineita.
Kyseessä on ymmärrettävästi tärkeä vaihe ja valinta lukiolaisten elämässä, eikä siihen liittyvää epävarmuutta voi kokonaan poistaa. On silti sääli, jos jatko-opintojen pohdinta herättää enemmän ahdistusta kuin innostusta.
Lähivuosien valintakoeuudistuksesta voi olla montaa mieltä. Laboren ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tekemän tutkimuksen mukaan uudistus mm. nosti saman kevään ylioppilaiden osuutta opiskelemaan hyväksytyistä ja sai hakijat hakemaan useampaan eri hakukohteeseen eri paikkakunnilta.
Uudistuksen seurauksia seurataan toki edelleen. Yksi iso huoli on uudistuksen alusta asti ollut se, miten muutos vaikuttaa toisen asteen ainevalintoihin. Erityisesti pitkän matematiikan painotusta monen alan todistusvalinnassa on kritisoitu.
Toinen isoista huolista näyttää lukiolaisten vastausten perusteella konkretisoituneen: lukiolaiset kokevat aikaisempaa enemmän paineita ja stressiä, kun opiskelijavalintaan liittyvää taktikointia tulisi osata tehdä jo lukio-opintojen aikana, ja jopa niiden alussa.
“Tuntuu, että valinta on jotenkin elämää mullistava. Kuitenkin totuus on se, että monet työelämässä olevat eivät tee sitä, mihin he aluksi lähtivät. Tuntuu siis, että paineita kasataan nuorten harteille turhaan, koska koko elämähän tässä on aikaa opiskella ja 'löytää se oma juttu'.” – lukiolainen
Välivuosi antaa kaivatun hengähdystauon opiskelusta
Lukiolaisraportin mukaan välivuotta harkitsevien määrä on kasvanut jo kolmena peräkkäisenä vuonna, ja enää kolmasosa kertoo varmuudella tavoittelevansa jatko-opintopaikkaa heti lukion jälkeen.
Välivuodelle voi olla montaa syytä. Vaikuttaa siltä, että lukio-opinnot koetaan niin kuormittaviksi, että niiden jälkeen tarvitaan hengähdystaukoa, vaikka jatkokohde olisikin jo kiikarissa.
“Minulla on mielenkiintoa lähteä jatko-opiskelemaan ja pidän sitä luonnollisena vaihtoehtona itselle. Olen kuitenkin hyvin väsynyt lukio-opinnoista, joten tarvitsen itselleni välivuoden, jotta jaksan omistautua yliopistoelämälle kun sen aika koittaa.” – lukiolainen
Nähtäväksi jää, moniko nuorista oikeasti jatkaa heti jatko-opintoihin ja moniko pitää välivuoden tai useamman.
“Lukio on sen verran raskas, ettei tulisi mieleenkään jatkaa suoraan opiskelua lukion jälkeen. Etenkään kun yo-kirjoitukset ja pääsykokeet ovat molemmat keväällä. Enkä halua niin isoa painetta onnistua yo-kokeissa. Lukio vetää aika piippuun, tiedän jo nyt ennen yksinkertaisesti jaksa hakea keväällä mihinkään. Stressiä lievittää se, että tietää ettei tarvitse.” – lukiolainen
Mitä hyötyä Lukiolaisraportista ja muista selvityksistä on?
Kun tehdään sisältöjä ja viestintää lukiolaisille, on hyvä tuntea kohderyhmä ja sen tarpeet. Kohderyhmän tuntemuksessa auttavat erilaiset tutkimukset ja selvitykset, kuten esimerkiksi julkaisemamme Lukiolaisraportti.
Muita hyödyllisiä tutkimuksia ovat esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr:n Lukiolaisbarometri, Talous ja nuoret TAT:n Nuorten tulevaisuusraportti sekä Ebrand Group Oy:n ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen Nuoret ja some -katsaus.
Myös kansainväliset selvitykset, kuten OECD-vertailut, auttavat ymmärtämään kokonaisuutta. Esimerkiksi viimesyksyisen OECD-vertailun mukaan korkeakoulun suorittaneiden osuus työikäisistä on Suomessa laskenut, ja sukupuolien välinen ero on hieman suurempi kuin OECD-maiden keskiarvo. Myös lukioissa miehet edustavat vähemmistöä, sillä vuoden 2021 tilaston mukaan 59 % lukiosta valmistuneista on naisia. Aiheesta on uutisoitu vastikään Suomessakin, kun Helsingin Sanomat kertoi Helsingin lukio-opiskelijoista vain kolmasosan olevan miehiä.
Tilastokeskus julkaisee jatkuvasti kiinnostavia raportteja. Esimerkiksi tämän vuodelta 2016 peräisin olevan tutkimuksen mukaan vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Lukiolaisraporttimme mukaan vanhempien mielipide vaikuttaa nuoriin enemmän kuin esimerkiksi ystävien, opinto-ohjaajien tai somevaikuttajien mielipiteet.
Lukiolaisraporttimme tulosten avulla voitte terävöittää omaa viestintäänne nuorille. Kerrotteko opiskeltavista aloista riittävän mielenkiintoisesti? Näyttekö nuorille tärkeissä tietokanavissa ja somessa? Ovatko nettisivunne helpot navigoida, ja löytyykö sivuiltanne konkretiaa työllistymisen ja uratarinoiden muodossa? Millaista sanomaa viestitte – lisäättekö nuoren kokemaa stressiä esimerkiksi korostamalla kilpailtuja aloja vai tuotteko mukaan myös inhimillistä näkökulmaa? Kerrotteko tuki- ja hyvinvointipalveluista ja kannustatte niiden hyödyntämiseen? Muistatteko sisältöjä tuottaessanne, että jatko-opiskelupaikan valinta on yksi nuoren elämän isoimmista päätöksistä?
Samoja kysymyksiä myös me kysymme säännöllisesti itseltämme.
Lataa Lukiolaisraportti 2023 tästä ja tutustu lukiolaisten ajatuksiin 📥
