Lukiosta kirjoittaa vuosittain ylioppilaaksi yli 30 000 nuorta, joista monella on mielessään sama kysymys: minne suunnata seuraavaksi? Me studentum.fi:llä teetämme syksyisin lukiolaisilla kyselyn, jossa selvitämme nuorten suhtautumista jatko-opintoihin sekä niihin hakeutumiseen. Nyt julkaistu Lukiolaisraportti on koostettu loka-marraskuussa 2023 teetetyn kyselyn pohjalta. Kyselyyn vastasi yhteensä 3350 lukiolaista, joista 1213 oli abiturientteja. Kyselyn vastauskielet olivat suomi, ruotsi ja englanti.
Hakemiseen ja opiskelupaikan valintaan liittyvä stressi lisääntynyt entisestään
Kun teetimme kyselyn ensimmäistä kertaa syksyllä 2019, 52 % vastaajista kertoi kokevansa stressiä opiskelupaikan valintaan ja hakemiseen liittyen. Tuoreimmassa kyselyssä vastaava luku on jo yli 57 %. Naispuolisista vastaajista melkein 66 % eli kaksi kolmannesta kertoo kokevansa aiheesta stressiä. Muita stressinaiheita ovat esimerkiksi sopivan opiskelupaikan löytyminen, oman osaamisen riittäminen, valintakokeet ja raha-asiat.
“Pelottaa hirveästi. En tiedä asiasta oikeastaan mitään, mikä pelottaa. Entä jos menen väärään paikkaan opiskelemaan. Entä jos valitsen väärän työpolun. On niin tyhmä olo enkä uskalla tehdä valintoja.” – lukiolainen
Luokitellessamme avoimia vastauksia havaitsimme, ettei hakeminen aiheuta suinkaan pelkkää synkeyttä ja ahdistusta. Vastaajista 27 % kertoi kokevansa positiivisen jännityksen ja/ tai innostuksen tunteita. Parhaimmillaan tulevaisuus nähdään mahdollisuutena uppoutua itseään oikeasti kiinnostavan alan opiskeluun.
“Hyviä fiiliksiä. Vähän jännittää, mutta tiedän hakuvaihtoehtoni ja mulla on useampi ala mielessä, jonne yritän päästä opiskelemaan.” – lukiolainen
Opinto-ohjaajan rooli on horjumaton
Nuoret saavat tietoa hakuun liittyvissä kysymyksissä monen eri väylän kautta, mutta vastauksissa korostuu opinto-ohjaajien tärkeä rooli. Yhdeksän kymmenestä kertoo opojen olevan ensisijainen tietolähde hakupäätöstä pohtiville. Moni turvautuu etsinnöissään Googleen, joten hakukonelöydettävyys on luonnollisesti kaikille koulutuksesta tietoa tarjoaville tahoille tärkeää.
Kaksi kolmesta lukiolaisesta saa tietoa jatko-opinnoista sosiaalisen median välityksellä. Lisäsimme tuoreimpaan kyselyyn vastausvaihtoehdoksi myös podcastit, ja 13 % lukiolaisista kertoi saavansa niistä jatko-opintoihin liittyvää tietoa.
Tulevaisuudessa on kiinnostavaa seurata, millaisen roolin tekoäly ottaa tiedonhaussa ja opintoneuvonnassa ja toisaalta miten sosiaalisen median alustoja käytetään hakukoneina.
Nuoret toivovat lisää tietoa ja vähemmän ulkopuolisia paineita
Nuoret lievittävät omaa stressiään mm. liikkumalla luonnossa, harrastamalla, nukkumalla riittävästi, kuuntelemalla musiikkia ja puhumalla läheisten kanssa.
He toivovat kuitenkin tekoja ja apua myös yhteiskunnalta sekä tietoa tarjoavilta tahoilta. Nuoret toivovat muun muassa, että tietoa olisi saatavalla helposti, kattavasti ja ympäri vuoden, että jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaisiin jo aiemmassa vaiheessa lukio-opintoja ja että ylioppilaskirjoituksilla ei olisi niin paljon painoarvoa.
Toisaalta he toivovat myös, että päättäjät suhtautuisivat opiskelun tukemiseen myönteisemmin ja että opiskelupaikan valintaan kohdistettaisiin vähemmän paineita.
“(Stressiä voisi vähentää) enemmän tiedon saaminen jo toisen asteen opintojen aikana, eikä vain abivuoden viimeisenä puolena vuonna.” – lukiolainen
Eri vaihtoehdot voitaisiin tuntea paremminkin
76 % lukiolaisista sanoo, että kiinnostava opiskeluala on jatko-opiskelupaikkaa valitessa kaikkein tärkeintä. Tämä ilahduttaa, sillä aito kiinnostus on erinomainen opintomotivaatio.
Siinä missä valtaosa lukiolaisista tietää yliopiston, ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun, on esimerkiksi kansanopisto tuttu vain reilulle kolmannekselle.
Ei yllätä, että 87 % vastaajista pitää yliopistoa ja 72 % ammattikorkeakoulua itselleen todennäköisimpänä opinahjona – kulkeehan lukiolaisen tyypillisin opintopolku korkeakoulun kautta. Toisaalta ilahduttavasti 18 % vastaajista voisi nähdä itsensä opiskelevan lukion jälkeen ammatillisessa oppilaitoksessa.
Epätyypillisemmät opintopolut eivät välttämättä saa valtavasti tilaa perinteisessä mediassa. Sosiaalisesta mediasta nuoret voivat löytää monenlaisia esimerkkejä ja esikuvia, sillä siellä kuka tahansa voi tuottaa muille omista kokemuksistaan sisältöä.
Välivuosi – välttämätön hengähdystauko vai mahdollisuus seikkailuun?
Yhä harvempi lukiolainen kertoo suuntaavansa varmuudella suoraan lukiosta jatko-opintoihin. Siinä missä yhdelle välivuosi on täydellinen hetki heittäytyä matkustelemaan tai vaikkapa kokeilla siipiään työelämässä, toiselle se on tarpeellinen hengähdystauko rankan ja stressaavan lukiotaipaleen jälkeen. Oma joukkonsa on toki se, joka päätyy viettämään välivuotta haluamattaan – kaikille ovi toivottuihin jatko-opintoihin ei yrittämisestä huolimatta aukea.
Mahdollisen välivuoden aikana nuorista 34 % aikoo suunnata armeijaan tai siviilipalvelukseen, reilu 80 % tehdä töitä ja 44 % matkustaa ulkomaille.
“Tällä hetkellä olen innoissani koska luulen löytäneeni itselleni täydellisen alan. Pelkään kuitenkin, etten pääse sisään ja joudun pitämään useamman välivuoden.” – lukiolainen
Mitä sinä haluaisit kysyä nuorilta? Voit olla meihin yhteydessä ja kertoa, mitä toivoisit meidän kysyvän lukiolaisilta syksyn 2024 kyselyssä.
Lataa Lukiolaisraportti 2024 ja tutustu lukiolaisten ajatuksiin 📥
